Manu on mieheni ja minun ensimmäinen yhteinen koira. Manu omaa erinomaisen, rodulle tyypillisen käyttöominaisuuden, sisäsyntyisen toimintamallin, (fixed action patterns) elikkä rodulle ominaisen taipumuksen toimia vedessä pelastaen. Se on ollut sillä aivan pennusta asti voimakkaana, ja vesipelastusharrastajana mieheni kanssa koulutimme Manua lisää. Voittajaluokkaan asti pääsimme, mutta ikäväksemme Manun selkään tuli oireita, ja se alkoi vanhaa herraa vaivata. Hypyt olivat liian raskaita, joten jätimme kokeissa käynnin. Manu on luonteeltaan avoin, kuuliainen, toimintakykyinen koira. Joskin nuorempana uudet tilanteet olivat erittäin "pelottavia" joskus. Itsevarmuus on kasvanut iän myötä, ja Manu on erittäin varmakäytöksinen, ja muiden kanssa hyvin toimeentuleva. Kuitenkin vielä hetkittäin tuntuu siltä että meillä olisi suuri pentu talossa. Energisyys sekä leikkisyys on vielä tallella. Poika joka ei taida kokonaan kasvaa mieheksi. Ulkomuodollisesti rakenne on kompakti, pieni, mutta onneksi uroksen leima on silti nähtävissä hyvin. Takajalat ovat jonkin verran ahtaat, ja värityksessä liian vähän mustia merkkejä. Turkki sekä häntä on hyvä, ja rodunomainen. Manu on ollut esillä vielä vanhuuspäivinä mediassakin (lemmikkimaailma mtv3), ja pääsi näyttämään lavastetussa tilanteessa omat taitonsa. Kyllä oli hienoa olla itse koiran pelastettavana ja kokea vielä se upea ominaisuus mikä tästä rodusta löytyy. Ihmisen auttaminen vedessä, ja ihmisen pelastaminen.
|