| TYÖKOIRISTA KUVIA JA VIDEO MATKAKERTOMUSTA (alleviivatuista kuviin) Lähdimme Annen ja Sannan kanssa Saksan sekä Itävallan kautta Italiaan, koiria hakemaan. Koirat jotka sitten saapuivat Suomeen ovat: Arano DellŽAntico Tratture, Sirena Dei Giunoni, ja Olga Di Selvaspina. Menimme Rostock:n satamaan laivalla, ja siitä sitten suuntasimme yötä vasten Italiaan. Kilometrejä kertyi yllin kyllin. Koko matkan aikana ajoimme liki 4000km. Matkan aikana oli tarkoitus tavata muutamia kasvattajia, ja vastaanotto yllätti meidät todella. Matkaan liittyi mukaan Italiasta Margareta, jonka haimme DŽAlession luota. Siellä tapasin jo Sirenan, joka jäi odottelemaan kasvattajalle, kunnes ajaisimme takaisin Suomeen päin ja hakisimme neidin kyytiin. Hotellille pääsimme maanantai iltana, ja samana iltana meitä tuli sinne tapaamaan jopa viisi kasvattajaa. Vaihdoimme kuulumisia, ja sovimme seuraavien päivien ohjelmasta. Pääsimme lopulta pitkän matkan jälkeen nukkumaan. Olimme yötä mukavassa hotellissa, Ovindolissa.(lähellä Avezzanoa). Tiistaina menimme ensin aamulla tapaamaan Agostino Molinellia. Siellä näimme upeita koiria, kuten Irpinan, ja sen pennut sekä Spacconen. Siellä näimme upean, hienon Arano pojan, joka lähti mukaamme Suomeen. Tämän jälkeen meidät oli kutsuttu Di Michelo Guiseppinan tilaa katsomaan. Tilalla oli upeiden koirien lisäksi hevosia ja ihana Aasi, joka seurasi meitä kun lähdimme koiria katsomaan. Sain Aasin myös autolle seuraksi, kun se halusi tulla mukaan tutkimaan takakonttia. Lampaat oli laitumella(n.600-700 kpl), joita kävimme myöskin katsomassa. Oli upeaa nähdä hienoja eläimiä, niin hienossa ympäristössä. Työssä olevat koirat olivat todella hienosti käyttäytyviä, ja kyllä tehtäväjako oli todella silmiinpistävää. Kun olosuhteet ja ympäristö on oikea, niin lauma toimii tiiviissä yhteistyössä. Kun omat ihmiset tuli lauman lähelle, osa koirista otti vapaata, ja lähti rinteeltä alas. Ne menivät "naapurin" m-a tapaamaan. Tämä vieras m-a tiesi myöskin hyvin tarkkaan, ettei lampaiden lähelle ollut asiaa, eikä edes pyrkinyt rinteelle, vaikka olisi ollut mahdollisuuskin. Kun poistuimme koirat lähtivät palaamaan takaisin lampaiden luokse. Maurolle ja Guiseppinalle iso kiitos, ja ehken hevosreissulle menenkin vuorille vaeltamaan tulevaisuudessa, sillä he järjestävät vaelluksia hevosilla upeissa maisemissa. Seuraavana päivänä menimme Rainaldi Giancarlon kanssa lounaalle upeaan paikkaan Abruzzon vuoristoon pikkukylään. Lounas oli todella hyvää, ja sitä riittikin yllin kyllin. Tämän jälkeen Rainaldi vei meidät omien koirien lisäksi parin kasvattajan koiria katsomaan. Ja hienoja koiria näimmekin. Carlolla oli upeaksi komistunut Pastrano uros, jonka näimme jo 2007 vuoden Radunossa. Pastrano sai silloin vara cacib. Carlolla oli muutama ihan muutaman päivän ikäinen pentukin siellä, joten koko ikäkaarti tuli katsastettua siellä. Tämän jälkeen kävimme katsomassa vielä Romeon koirat. Pompeo uros oli aivan mahtava todella avoin, ja olisi halunnut kaikkien huomiota. Todella kookas uros oli jäänyt viimevuotisista pennuista, jotka viime keväänä näimme Romeolle. Päivä venyi pitkäksi, sillä menimme vielä illalliselle Agostino Di Cola:n luokse. Kävimme ensin katsomassa hänen upeita koiriaan, ja siellä olikin aivan mielettömiä hienoja koiria odottelemassa kasvuaan. Ja tietenkin narttuja ja upeita hienoja pentuja. Di Cola kutsui meidät vielä seuraavana aamuna katsomaan muutamia koiria. Pääsimme näkemään myös upean Cafieron jälleen. Ja kyllä herra on komea, ja niin ihana luonteinen. Kasvattajat ottivat meidät todella lämpimästi vastaan, ja saimme todella nähdä Abruzzon alueen koira "kermaa". Torstaina haimme Aranon kyytiin, ja viime Margaretan kotiin. Matkalla haimme Sirenan kyytiin, ja pääsimme Margaretan pihamaalle koiriemme kanssa. Matkalla koirat olivat äärimmäisen rauhallisia, ja luonteet olikin todella tasapainoiset. Matka jatkui kohti Veronaa, jossa meillä oli varattu hotellihuone. SAimme aivan ihanan yöpymispaikan todella hienossa hotellin piha-alueella olevasta huoneistosta. Perjantai aamulla ajoimme Anna Albrigolle hakemaan Sannalle koiraa. Siellä saimme tutustua kennelkasvatuksen oloihin, ja paljonhan siellä koiria olikin. Shelttejä oli hyvin paljon m-a lisäksi. Pihalla oli peura, joka oli hyvin kiintynyt vanhaa m-a narttuun, ja seurasikin tätä tiiviisti. Laivalle piti ehtiä puoleen yöhön mennessä, mutta Saksan liikenteen huomioiminen ei meillä riittänyt. Onneksi laiva lähti vasta 5.00 aamulla niin ehdimme kuitenkin hyvin laivaan, vaikka kolarit ruuhkautti Munchenin lähistöllä todella pitkiksi ajoiksi tiet. Laivalle kun päästiin kaikki koirat reippaasti kulki, kun reitin oppivat. Oli erittäin helppoa viedä niitä tekemään hätäänsä, kun se sujui hiekkalaatikkoon, joka oli koiria varten sinne laitettu. Sirena on niin itsevarma neiti, että laivallakaan mitkään tilanteet tai paikat eivät sitä häirinneet. Sen kanssa olisi voinut kulkea aivan missä vain. Oli upeaa matkustaa tämän koiralauman kanssa, sillä luonteet oli äärimmäisen upeita kaikilla. Koirien takia lentokonematkan tämä kyllä voittaa, ja koirat saavat matkustaa paljon stressittömämmin, ja niillä on toisistaan seuraa hyvin paljon. Matka sujui yli odotusten, ja aina ilolla palaan takaisin. Suuri kiitos kasvattajille heidän vieraanvaraisuudestaan.
|