TAUSTAA

Olen kahden tyttölapsen äiti Hollolasta. Kotonamme asustelee 2 maremmano-abruzzesea, landseer, tyttärieni shetlanninlammaskoira ja lhasa-apso.

Meillä on myös Robin; Irish Cop ori sekä kaverina vuonoheppa.

Olen tehnyt pientä kasvatustyötä vuodesta 2006, jolloin suoritin kasvattajakurssin. Kennelnimeni Mareus sai muotonsa jääkarhun latinalaisesta nimestä, Orsus maritimus, sekä rotujeni nimistä.

Ensimmäinen koirani oli Emppu, aivan ihana kultainen noutaja. Empusta tulikin vanhemmilleni erinomainen apu kuulokoirankin tehtävissä. Kun muutin omaan kotiini löysin uuden upean rodun; landseerin ja niin Manu saapui meille. Manu oli käyttöominaisuuksiltaan aivan upea koira. Toimi jo 8 kk ikäisenä vesipelastajana. Manu on ollut se upea uros, joka on ohjannut useamman koirani oman matkansa alkuun. Manun tuoma ohjaus ja apu on ollut korvaamatonta.

Kun pääsimme muuttamaan sellaisiin olosuhteisiin, että oli mahdollisuus miettiä laumanvartijaa, löytyi ensimmäinen maremmano-abruzzesemme Aada meille pihavahdiksi. Tämän jälkeen lauma kasvoi pian Bojolla. Molemmat ovat kennel Juppsguardin kasvatteja, erinomaisia luonteiltaan. Aada on jättänyt hienoja yksilöitä pentueissaan, joista iso osa toimii lammas-, tai eläinlauman vartijana.

Landseer pentueita on muutama, ja valitettavasti linja jonka toin ei saanut kuin yhden pentueen upeasta emästä. Malla kuoli pennut masussaan luusyöpään. Sain Mallan pennun Baben vielä jalostuskäyttöön ja syntyi 4 narttua. Näistä minulla on jalostusoikeus olemassa 2 narttuun, jos haluan käyttää tulevaisuudessa. Uusin vahvistus saapui 2015 Hyväntahdon kennelistä meille, ja ihana Ariel on hurmannut kaikki. Erittäin kiltti, hieman ujo tyttö uusissa paikoissa, mutta on lauman täysi jäsen tällä hetkellä.  2017 kevääksi on tulossa landseerpentue muutaman vuoden tauon jälkeen. Kiitos kuuluu koirien omistajille, jotka upeasti antavat minulle mahdollisuuden käyttää terveitä, hyväluonteisiä kasvattejani vielä jalostuksessa.

Lukuisat matkat Italiaan rodun kantamaahan ovat lisänneet kiinnostustani upeaan, luotettavaan sekä oman arvonsa tuntevaan laumanvartijaan. Matkoillani olen tutustunut useamman kasvattajan työhön, TMC-testiin, päässyt näkemään useissa paikoissa lammasvahdin työssä olevia koiria Abruzzon vuoristoalueella sekä tavannut lukuisia upeita rotunsa edustajia näyttelyissä. Olen jopa itsekin päässyt Italian näyttelykehässä (Campionato Sociale 2011) pyörähtämään, ja tulevaisuudessa näyttely matkoja varmasti tulen tekemään lisää.

Olen tuonut vuosien aikana 10 maremmano-abruzzesea Italiasta (3 ei jalostuskäytössä). Pyrin katsomaan, että saisin tervettä kantaa vahvemmin tuonnin taakse. Ilokseni Italiassa on lonkka-, ja kyynärkuvaustulokset nousseet aktiivisesti, varsinkin jalostuskäytössä olevilta koirilta. Näin tuli meille Elettra Dell´Antico Tratturo eli Elle, jolla on mahtavat terveystulokset taustoissaan.  Elle, ihastuttava nuori neiti on erittäin lupaava narttu. Kun olin tehnyt Ellestä päätöksen, sain tietää, että vihdoin olisi mahdollisuus jälleen katsoa ns. korvauskoiraa edesmenneen m-a narttuni tilalle. Yhteistyössä kennel Velino Sirenten kanssa, sovimme että katsomme Squarcionen eli Sampon 6kk ikään ja kuvaamme uroksen, jonka jälkeen teen päätöksen koiran tuonnista. Sampo on Carlo Caniglian kasvatti, jonka isänä on Bruno (Velino Sirenteltä). Tämän hienon yhteistyön tuloksena sain tuotua vihdoin pitkän odottelun jälkeen Sampon Suomeen. Linjat olivat sellaisia mitä olen Italian matkojeni aikana nähnyt ja olen pitänyt erityisesti Sampon isän Brunon upeasta luonteesta. Brunon erinomainen luonne onkin nyt vahvasti näkyvissä Sampossa. Yksi isoimmista kultakimpaleistani luonteensa puolesta kasvaa siis tuossa meidän pihassa!

Donna Dalila Transumantea tarjottiin minulle Suomeen tuotavaksi. Olin tästä pentueesta kiinnostunut, mutta olin aikeissa käyttää pentueen isää Pascione Dell´Antico Tratturoa (It.Ch, ripr. Ch. TMC) nartulleni, joten en sillä hetkellä ollut valmis ottamaan pentua. Tapasin reilu puoli vuotta pentueen syntymisen jälkeen Sampoa hakiessa Valter Grossin ja yllättäen hän tarjosi minulle narttuaan. Sitä ei kauaa tarvinnut miettiä, sillä olin aina halunnut upean Pascionen tyttären ja nyt minulle tarjottiin jo kyynäriltään sekä lonkiltaan terveeksi todettua 10kk ikäistä narttua! Pienellä virheellä; korkealla hännänkannolla varustettu narttu oli sitten sovittu tuotavaksi Suomeen. Kävin hakemassa sen helmikuussa 2012 erittäin poikkeuksellisessa kelissä Italiasta. Lumimyräkät olivat sotkeneet liikenteen, mutta hienosti saimme Dalin tuotua. Samalla reissulla Dalille kaveriksi saapui Tauro Di Arajani. Tauro on upean Bastianon (IT.Ch, Ripr.Ch) pojan poika. Isänä Zizu di Arajani joka on terve lonkiltaan kuten Tauron emäkin. Molemmat ovat Italian valioita sekä TMC testin läpäisseitä. Tauron lonkat valitettavasti oli D/D niin luovuin koirasta, joka toimii erinomaisena turvana pienelle lintu ja vuohilaumalle.

Dalin (DonnaDalilaTransumante) pentueita on kaksi. Ensimmäisestä pentueesta on mennyt 3 lammastiloille töihin, sekä kotitarvetiloille/hevostilalle 3 ja ne ovat osoittautuneet erinomaisiksi ja luotettaviksi eläinvahdeiksi. Elettra Dell´Antico Tratturo ja Squarcione pennuista meni lammastiloille töihin 4 pentua, josta yksi Ruotsiin vahvistamaan vartiointia tilalle. Tästä pentueesta sijoitin kaksi narttua, josta Helmi lähti 8kk iässä sijoitukseen muutamien lampaiden ja hevosten pariin, ja toinen nartuista Taiga asuu veljensä kanssa lammastilalla. Nämä nartut valitettavasti jäi pois jalostuksesta lonkkatulosten selvittyä, mutta ovat työssään toimineet kuten rodun kuulukin, ja selvinneet ilman ongelmia terveyden osalta. Kaksi vahvaa emälinjaa jatkuu nyt tulevaisuudessa ja kolmas kasvamassa.

 Dalin viimeisin pentue syntyi 12.12.2015 ja pentuja lähti jälleen lammastiloille 4 pentua ja niistä yksi Viroon vahvistamaan erilinjaisena siellä olevaa työkoirakasvatusta. Toivon että Charlotalla olisi annettavaa siellä tulevaisuudessa myös sinne.  Lucia ja Renzo lähtivät kasvamaan ahvenanmaanlampaden vahdiksi, ja Lucia on jalostuskäytössäni tulevaisuudessa. 

Olen tehnyt yhteistyötä Italiaan, ja Elettra Dell`Antico Tratturo on nyt kasvattajallaan astutettu (2016), ja Elle läpäisi TMC-testin 2015 ja on saanut lisää Exc. tuloksia näyttelyistä. Valitettavasti Elle menehtyi yllättäen 2016 keväällä.

Pääsin valitsemaan jalostukseen vahvistusta hyvän ystäväni Agostino Molinellin avustuksella hänen kennelistään. Barrea saapui 2016 kantavana vahvistamaan kasvatustyötä. Barrea on terve, erittäin avoin luonteeltaan. Kaksi hänen pentuaan meni lammastilalle töihin yhteistyössä. Toivon, että tästä saamme jatkoa tulevaisuudelle.

Mareus Mirela Del Velino Sirente sovitiin yhteistyössä kasvamaan Suomeen. Mirelan isä on puhdas rustiikki ja rotuunotettu koira Velino. Kun ilmoitin lonkkatuloksista, että Suomen oloissa en lähde kasvattamaan, toisen lonkan ollessa lähes D-luokkaa, niin mietimme eri mahdollisuuksia koska suku oli kasvattajalle tärkeä Mirelan emän kuoltua yllättäen nuorempana.(Annie Liman katsoi kuvat ennen rekisteröintiä. Rekisteröintiä ei tehty Suomeen, koska koira palautui takaisin kotimaahansa, jossa se on rekisterissä ollut kaiken aikaa.) 

Kasvattajan kanssa aloitimme suunnitelmat astutuksesta, koska juoksut oli sopivasti tulossa siten, että sen pystyi tekemään ennen sovittua lentoa Italiaan. Näin Mirela astutettiin Mareus Fredianolla, koska ulkomuodollisesti sekä luonteetlaa Retu on erittäin hyvä rotunsa edustaja ja terveystulokset suvussa ovat todella hyvät. Mirela palasi kantavana Italiaan ja synnytti 5 pentua, josta yksi valitettavasti menehtyi heti synnytyksen jälkeen. Yhteistyötä jatkoimme lisää, koska halusin saada tätä hienoa linjaa riskilläkin omaan kasvatustyöhön. Uros ja narttupentu, jotka kävin valitsemassa muutti Suomeen, Hakamaan lammastilalle. Minulla on koirien jalostusoikeus tulevaisuudessa. Turva ja Roosa ovat hienosti aloittaneet matkansa lammasvahtina, ja toivon, että saan sitä kautta myös jatkettua kasvatusta ja parannettua myös lonkkien terveyttä. Näin saisin todella hienosti yhdistää kaikkia niitä linjoja joita Italian reissuilla olen itse erinomaisiksi todennut Abruzzon alueelta nimenomaan myös työkäyttöä ajatellen.

Tällä olemassa olevalla materiaalilla toivon vieväni tätä upeaa rotua eteenpäin yhteistyössä kennel Juppsguardin, kennel Silessias kanssa sekä ihanien italialaisten kasvattajaystävieni kanssa. Toiveenani olisi, että rakentavaa kasvatustyötä voisi tehdä useammankin vastuuntuntoisen kasvattajan kanssa.

Kennel Silessias toteutti ensimmäisen m- a pentueen 2015 Mareus Karola ja Squarcione. Yhdistelmä on erinomainen, ja pennut syntyivät ja kasvoivat lampolassa. Useita pentuja lähti eläintiloille töihin. On hienoa jos työ jatkuu mitä olen aloittanut, jotta saamme myös Suomen olosuhteisiin edelleen rodun hienoja edustajia työhön haasteellisiin ympäristöihin jne.

Olen ollut useammassa luottamustehtävässä eri rotujärjestöissä, sekä Suuret Laumanvartijat Ry:ssä. Jalostusneuvojan peruskurssin suoritin v. 2009. Olemme m-a ystävien kanssa perustaneet M-A Club of Finland ry:n vuonna 2012 , jotta voisimme kehittää yhteistyötä, jakaa tietoa rodusta ja sen käytöstä yhteisten tapahtumien merkeissä rodun harrastajien, ja rodusta kiinnostuneiden kanssa.Tämän ohella keskityn omaan kasvatustyöhöni sekä kehäsihteerin työhön, johon olen pätevöitynyt vuonna 2010. 

Toimin M-A Club ry:n hallituksen rahastonhoitajana sekä sihteerinä 2014 ja 2015 varapuheenjohtajana (aiemmin muutaman vuoden myös puheenjohtajana) Suomen Maremmano-Abruzzese Seurassa olen ollut eripituisia aikoja puheenjohtajana, varapuheenjohtajana. Jäin 2016 jälkeen vapaaehtoisesti pois hallituksesta, sillä keskityn nyt tulevaan omaan työhöni rodun parissa mm. yhteistyössä italialaisten kanssa. Olen ollut mukana testaamassa koiria, ja arvioimassa niiden käytöstä ihmisuhkaa vastaan italiassa. Päässyt tapaamaan Paolo Breberin, ja keskustelemaan rodusta ja sen työkäytöstä sekä historiasta. Toivon, että reissuja on luvassa vielä paljon rakastamani rodun parissa.

 



Olen jäsenenä Suomen Maremmano-Abruzzese Seura Ry:ssä, SSKY:ssä, Suomen Landseeryhdistyksessä, , HETI ry:ssä, SUKOKA:ssa sekä maremmano-abruzzese rodun kotimaan Italian rotujärjestössä CPMA:ssa.

Olen suorittanut kasvattajakurssin, kasvattajajatkokurssin. Ulkomuototuomari alkeiskurssin teoriaosuudet, kehäsihteerikurssin ja toiminut kehäsihteerinä vuopdesta 2009 lähtien. Viimeisn kurssi oli vuonna 2016 ja sain suoritettua eriottäin arvostetun Sukoka Ry kasvattaja- Akatemian. rinomainen kurssi jossa paljon tietoa, ja työtä omien rotujen määritelmien kanssa sekä paljon upeaa tietoa jalostuksesta, ja kasvatuksesta.

Toimin edelleen ongelmakoirakouluttajana ja pidän luentoja eri aihealueista. Oppini perustuvat Turid Rugas:n, Kiva Team:n sekä laajan oppimispsykologian opiskelun anteihin. Pienimuotoisesti tuon koiranruokaa myös Suomeen. Tätä kautta olen perehtynyt myös koiran ravitsemukseen ja sen vaikutuksiin mm. koiran kasvussa sekä stressitekijöiden vaikutukseen ravitsemuksessa.

Näillä eväillä mennään eteenpäin koiran käyttöominaisuutta ja terveyttä kunnioittaen, unohtamatta ulkomuodollisiakaan asioita ja tärkeimpänä RAKKAUDESTA ROTUUN!